Suomessa jalometallituotteiden raaka-aineita ovat kulta, hopea, platina ja palladium.
Yleisiä jalometalleista valmistettuja tuotteita ovat korut, pöytähopeat, koriste- ja muistoesineet.
Jalometallit ovat puhtaina käytettyinä yleensä liian pehmeitä korunvalmistukseen, tästä syystä niitä seostetaan muilla metalleilla. Seosaineita käytetään myös, jotta jalometalliin saadaan haluttu värisävy, sen työstöominaisuudet paranevat ja raaka-ainekustannukset alenevat. Sijoitustuotteet (harkot) ovat sen sijaan yleensä puhdasta jalometallia, kolikot vähintään 90%.
Promille, prosentti ja karaatti
Jalometallikorulle on Suomen lainsäädännössä on määrätty pitoisuusrajat, eli se määrä mikä tuotteessa on oltava jalometallia. Lainsäädännössä rajat ovat promilleina, eli tuhannesosina. Kultatuotteiden osalta puhutaan myös karateista, jolloin 1 karaatilla tarkoitetaan 1/24 osaa.
| Promille | Prosentti | Karaatti |
| 999 | 99,9 | 24 |
| 916 | 91,6 | 22 |
| 750 | 75 | 18 |
| 585 | 58,5 | 14 |
| 375 | 37,5 | 9 |
Kullan (kemiallinen merkki: Au) pitoisuudet ovat 375, 585, 750, 916, 958 ja 999. Luku tarkoittaa, että esimerkiksi 916 merkinnällä varustetussa tuotteessa on 91,6 % puhdasta kultaa. Kullan pitoisuusleiman pohjamuoto on soikio.
Hopean (Ag) pitoisuudet ovat 800, 830, 925 ja 999 (ennen myös 813). Suomessa hopean pitoisuusleiman pohjamuoto on suorakaide.
Platinan (Pt) pitoisuudet ovat 850, 900, 950 ja 999. Platinan pitoisuusleiman pohjamuoto Suomessa on vinoneliö.
Palladiumin (Pd) pitoisuudet ovat 500, 850, 950 ja 999. Palladium pitoisuusleiman pohjamuoto Suomessa on suunnikas.
Kulta
on pehmeä, kiiltävä metalli, joka keltaisen värinsä perusteella eroaa kaikista muista metalleista. Kullan latinankielinen nimi Aurum tarkoittaa ”aamuruskoa”. Siitä tulee myös kullan kemiallinen lyhenne Au. Kultaa käytetään niin korujen valmistuksessa kuin myös eri teollisuusalojen raaka-aineena. Kulta on myös perinteinen sijoituskohde.
Kultaa, kuten muitakin jalometalleja seostetaan, jotta saavutetaan halutut työstöominaisuudet, kovuus ja värisävy. Keltakultaa saadaan lisäämällä kultaan hopeaa ja kuparia. Kuparin määrää lisäämällä saadaan punaisempaa kultaa (punakultaa), kun taas hopeaa lisäämällä saadaan vaaleampaa kultaa. Valkokultaa saadaan, kun kultaan lisätään palladiumia. Valkokultaa voidaan seostaa myös nikkelillä. Suomessa harvoin käytettävään viherkultaan seostetaan hopeaa.
Suomessa tyypillisimmät koruissa käytettävät kultaseokset ovat 14 karaatin eli 585 promillen ja 18 karaatin eli 750 promillen seoksia.
Alla esimerkkejä kultaseoksista:
| Keltakulta 585 |
| Kulta 587 |
| Hopea 136 |
| Kupari 275 |
| Sinkki 2 |
| Keltakulta 750 |
| Kulta 752 |
| Hopea 80 |
| Kupari 163 |
| Sinkki 5 |
| Punakulta 585 |
| Kulta 587 |
| Hopea 136 |
| Kupari 275 |
| Sinkki 2 |
| Punakulta 750 |
| Kulta 752 |
| Hopea 80 |
| Kupari 163 |
| Sinkki 5 |
| Valkokulta 585 |
| Kulta 587 |
| Palladium 150 |
| Hopea 175 |
| Kupari 68 |
| Sinkkiä 20 |
| Valkokulta 750 |
| Kulta 752 |
| Palladium 140 |
| Hopea 25 |
| Kupari 73 |
| Sinkkiä 10 |
Hopea
on suosittu ja suhteellisen edullinen materiaali. Puhdas hopea on valkoinen, kauniisti kiiltävä metalli. Hopea on kuparia pehmeämpää, mutta kultaa kovempaa, helposti taottavaa ja erittäin venyvää. Sillä on erinomainen lämmönjohtavuus ja sähkönjohtokyky. Bakteereja tappavien ominaisuuksien vuoksi hopeata käytetään mm. lääketieteessä sekä valmistetaan ruokailuvälineitä ja astioita. Hopean monipuolinen teollinen kysyntä tekee siitä mielenkiintoisen kohteen myös sijoittajille.
Koruissa ja esineissä hopeaa käytetään seoksena, johon on lisätty kuparia. Suomessa tyypillisimmät hopeaesineet ja -korut ovat pitoisuudeltaan 830 tai 925 promillen seoksia. Korujen valmistuksessa käytetään enimmäkseen 925-hopeaa. Tätä seosta kutsutaan myös sterling-hopeaksi.
Platina
Platinaverkon valmistus tehtaallamme Hamarissa, Norjassa:
(Pt) on harmaanvalkoinen, erittäin tiheä ja sitkeä metalli. Platina kuten kultakin on metalleista jaloimpia. Muistuttaa väriltään valkokultaa, mutta on käytössä kestävämpää. Koruissa sitä käytetään melkein puhtaana, pitoisuudeltaan 950 promillea. Korkea sulamispiste tekee siitä haastavan sulatuksessa ja valamisessa. Siitä tehdään enimmäkseen kalliimpia koruja kuten ylelliset kihla- ja vihkisormukset.
Platinaa käytettiin aikaisemmin suurimmaksi osaksi koruteollisuudessa, mutta nykyään muun teollisuuden osuus on kasvanut merkittävästi. Autoteollisuudesta (katalysaattorit) on tullut suurin käyttäjä, myös kemianteollisuudessa platina toimii katalyyttinä.
Palladium
Kuvassa oikealla yhden unssin (31,1 g) Maple Leaf kolikoita, sama paino mutta eri koko.
Ominaisuuspaino (tiheys): Hopea 10,5 Palladium 12 Kulta 19,3 Platina 21,5
(Pd) on varsin kevyt, pehmeä ja helposti muokattava materiaali. Väriltään se on hopeanharmaa ja sillä on platinametalleista pienin tiheys ja matalin sulamispiste. Palladium luokiteltiin leimattavaksi jalometalliksi Suomessa vasta vuonna 2009. Koruissa käytettävät palladiumpitoisuudet ovat 950 ja 500 promillea. Palladium tarjoaa vaihtoehdon ajan myötä tummuvalle hopealle ja hintavalle platinalle. Palladiumin käyttö koruissa on vielä verrattain harvinaista mutta käytetään yleisesti valkokullan seosmetallina valkoisen värin aikaansaamiseksi.
Palladium tunnetaan hyvänä vedyn absorboijana. Palladiumia käytetään eniten autojen katalysaattoreissa, jossa se toimii ilmaa puhdistavana elementtinä.